Utön koulu

 Paraisten perusopetuksen teemoja 2022-2023 ovat yrittäjyys ja tunnetaidot. Yrittäjyydestä ja kirjojen kääntämisestä kävi meille kertomassa Susanna Sjöman. Valehtelisin, jos väittäisin hänen houkutelleen lapsia valitsemalleen uralle, pikemminkin päinvastoin. 60 kirjaa kännettyään kokemusta on kertynyt, mutta jokainen käännöstyö on kuitenkin oma intensiivinen prosessinsa. Työ hoituu saaressa ja välillä mantereella. Pääasia on mahdollisuus keskittymiseen. Jos Susanna ei kaupalla juttele, on se merkki dead-linen läheisyydestä, ei epäkohteliaisuudesta. Kiitos vierailustasi Susanna! Tunnetaitoja on monia. Myös omien pelkojensa kohtaaminen ja niiden voittaminen ovat kasvattavia kokemuksia. Omien pelkojensa kohtaaminen on voimaannuttavaa lapselle. Saaren bunkkereissa vierailu oli syksyn alussa taskulampun valossakin karmaiseva kokemus. Kun niihin rakennettiin Halloweenin kunniaksi vanhempainillassa yhdessä päätetty Kammokuja äänitehosteineen, nousi vaikuttavuus uuteen tasoon. Tästä huolim...

 Saarella kuvattiin Estonia-filmiä, hotelli oli kokonaan varattu kuvauksiin ja söimme valmisruokaa koululla. Jotta emme vieraantuisi jälkiruokien ihanuudesta, teimme sellaista koulun uunissa.  Pidä Saaristo Siistinä -rantapartio rantautui Utöseen ja siivosimme tutun rantakaistaleen. Pusseihin kertyi vieläkin vähemmän roskaa kuin elokuussa. Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä, mikä se on? Verkon paikkaaja tai nykyperinteen mukaan rantaroskien siivooja.  Jos Utön koulussa aikoo talvella luistella, on valmistelut aloitettava nyt. Luistimien terotuksen voi jättää marraskuulle, mutta lammaslaidun täytyy niittää nyt. Talkoisiin kutsuttiin vanhemmat ja lapset, trimmerit löytyivät Willströmeiltä ja haravat kyläläisiltä. Talkooväki tankkasi ensin kalasoppaa ja huhki kaksi tuntia. Lopputuloksena hyvän kokoinen luistelualue. Nyt odotetaan matalapainetta, joka nostaa veden niitylle ja timakkaa pakkasta, joka jäädyttää veden.  Professori Jussi Jauhiainen on käynyt vuosittain k...

 Lukuvuoden 2022-2023 suunnitelmiin kirjattiin vesilläliikkujan taidot. Ilmansuuntien opettelun jälkeen oli suunnistusta saaressa ja kardinaaliviitoista tehdyn pujotteluradan läpäiseminen pihalla. Saaren keskituuli on noin 7m/s, kun se mantereella on noin 2m/s ja se teki pihalla usein tepposia. Viitat eivät tahtoneet pysyä pystyssä. Tämä ei meitä lannistanut. Maalasimme vanerilevyt sinisiksi, porasimme niihin reikiä, pyörökepit maalattiin viitoiksi, pihalta haimme kiviä kareiksi ja legoista syntyivät veneet. Navigointisimulaattori oli valmis ja saaristolaivuriopinnot pääsivät jatkumaan. Kun veneet osaa ajaa turvallisesti laituriin, tarvitaan seuraavaksi solmutaitoja. Kevääseen mennessä osataan vaikka ja mitä! Lokakuu aloitettiin pitämällä lauantaina ulkoilupäivä Jurmossa. Baldurin kyytiin kömpi aamuvarhaisella ope ja kolme koululaista pyörineen ja eväsreppuineen. Isa ja Emil olivat meitä vastassa. Päivään mahtui evästelyä munkkirinkilöillä, karpaloiden maistelua suolla, kauhuelokuv...

 Opettaja kävi mantereella ja ehti hakea uudet oppilaat ämpärillä. Kansikin oli mukana, etteivät karkaa tai kylmety. Matka Baldurilla oli pitkä ja happitabletit pitivät pienokaiset virkeinä. Vanha rouva sai seitsemän kaveria ja alkuhämmennyksen jälkeen koko joukko tutustui oppimisympäristöönsä tiiviinä joukkueena. Ryhmäytymisharjoitukset jatkuvat ja pikkuiset uhkuvat intoa (sen huomaa kirkkaista väreistä). Jokaiselle tulokkaalle annettiin oma nimi, vaikka yksilöt onkin vähän haasteellista erottaa toisistaan.  

 Posti toi paketin Utön koulun salaiselta tukijalta. Paketissa oli 7 runokirjaa, Sanni Granrothin kirjoittamaa ”Lepakko lakossa”-teosta. Otamme nöyrän kiitollisina tämän lahjan vastaan ja sukellamme lyriikan laineille.

 Kävimme Utön Stenhusetissa, joka on nykyisin pieni museo. Marcus Lepola oli tullut Paraisilta kertomaan meille vanhoista mitoista ja elämästä ulkosaaristossa kauan sitten. Mittasimme omilla kyynärä- ja jalkamitoilla köysiä, kannoimme vettä ja kiviämpäreitä korennoilla ja kuulimme hyytävän tarinan hurjasta hylkeenpyyntiretkestä, jossa ilman neuvokkuutta ja tervalankaa yksi nuori mies olisi kuollut.  Meidän koulumme oli mainittu museon seinällä, koska koulun historia alkoi kauan sitten luotsiksi aikovien opettamisesta. Brita Willström on niin oleellinen osa Utön kouluhistoriaa, että hänen kuvansa on päässyt jo museoonkin.  Retken jälkeen viides-ja kuudesluokkalaiset kirjoittivat hurjan tarinan muistiin, koska sitä ei todellakaan kannata unohtaa. Samaan aikaan Brita oli hälytetty hätistämään yhteen taloon eksynyttä käärmettä pihalle. Jos hylkeenpyytäjät ovat olleet kovia kavereita, niin on meidän Britakin. 

 Ensimmäisellä kouluviikolla pääsimme keräämään meren tuomaa roskaa Pidä Saaristo Siistinä -ohjaajien kanssa. Tero ja Jutta jaottelivat roskat kanssamme materiaaleittain. Sama rannanpätkä on tutkittu monta kertaa ja tutkitaan vielä ennen talvea uudelleen. Muovinarun pätkiä löytyi aika paljon.  Toisella kouluviikolla Brita vei meidät veneellään Ormskäriin. Mukana oli vesitutkimuslaukku ja tutkimme veden sameutta, pH-arvoa, lämpötilaa jne. Haaviin tarttui pieniä katkoja, mutta onkeen ei yhtään kalaa. Itämeripäivää juhlistettiin siis tutkimalla merta, katsomalla Itämeri-piirustuskilpailun tuotoksia ja lopuksi laulettiin mikäs muu, kuin ”Meidän meri”-laulu.